Kevättalvella sain mielenkiintoisen viestin, mikä johti
vielä mielenkiintoisempaan tehtävään: Olen saanut työstää Uudenkaupungin
museolta saamistani Augusta Olssonin (1878-1954) omakuva -valokuvista koruja.
Avattuani muistitikulle saamani kuvakansion ymmärsin
millaisen taideaarteen kanssa olin tekemisissä. Hetkeksi ihan henki salpaantui.
Sain mahdollisuuden katsella ja työstää vanhaa valokuvataidetta arkisessa
ympäristössäni omassa keittiössä omalla tietokoneella, ja aika ja välimatka
yli sadan vuoden taakse oli kadonnut. Huomasin käsitteleväni tietokonettakin ihan
erilaisella otteella, tuntui, että nyt koneella oli kerrankin jotain hyvin arvokasta,
ja sitä piti käsitellä varovaisesti. Tunsin kunnioitusta kuvista
katsovaa itsevarmaa ja tyylikästä naista kohtaan.
Augusta Olsson oli omana aikanaan harvinaislaatuinen nainen.
Taiteesta ja valokuvauksesta kiinnostuneena hän päätyi valokuvaajan ammattiin,
ja perusti vuonna 1898 oman valokuvaamon Uuteenkaupunkiin. Hän kuvasi
uusikaupunkilaisia ihmisiä ja ympäristöjä, ja suuri osa hänen valokuviensa
lasinegatiiveista on säilynyt ja ne on talletettu Uudenkaupungin museon
arkistoon.
Kuvat Uudenkaupungin museo, Augusta Olssonin valokuvien lasinegatiivien arkistoa. |
Lue lisää Augustasta: http://uusikaupunki.fi/template_1_print.asp?id=341
Havahduttuani kuvien lumosta takaisin tähän maailmaan aloin
tutkia kuvia tarkemmin. Tarkastelin kuvissa olevia muotokuvauksen tyyppejä,
kuvien asetelmallisuutta ja valaistuksia, samalla valikoiden korukuviksi
parhaiten sopivia.
Kuvien taustoina Augusta on käyttänyt maisemanäkymiä, joissa
hän poseeraa esimerkiksi polkupyörään nojaten. Rekvisiittana on myös kalusteita
ja kukkia, joissakin kuvissa on mukana lapsia, koiria tai kissoja. Kaikkein viehättävimpiä mielestäni ovat
lähikuvat. Niissä erottuu eniten yksityiskohtia, kuten vaatteiden pitsit ja
korut, kampausten hiussuortuvat, joissain kuvissa silmäripsetkin. Kankaiden
materiaalintuntu on käsin kosketeltavaa, laskokset ovat syviä ja näyttäviä. Nämä
vanhat mustavalkoiset valokuvat ovat herkkiä, ja niissä on kuvisopen silmin ”ihan
parasta valööriskaalaa”.
Korukuviksi valikoitui lopulta viisi eri kuvaa, kauniita
muotokuvia, jotka toivottavasti herättävät teissä kiinnostuksen tutustua Augusta
Olssonin historiaan ja hänen laajaan valokuvatuotantoonsa.
Koruja myy Uudenkaupungin museo ja Pikkukylän Puoti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti