Pikkukylän Puoti aukeaa näin kesäisin jo kymmeneltä, ja jo toisena aamuna mun oli vaikea ehtiä perille ajoissa. Sain Aamun ja kaikki tavarat melkein ajoissa autoon, ja alkumatkasta käytiin läpi mitä kaikkea mahdollisesti jäi kotiin. Montaa sataa metriä ei edetty, kun auto alkoi kuulostaa siltä, että vois vaikka kääntyä takaisin kotiin. Kolinaa ja kolinaa jostain renkaan lähettyviltä.
Onnekseni äiti ja isä asuu naapurissa ja iskä lähti siltä istumalta kuskaamaan meitä Ukiin. Mentiin kaupan kautta, koska jotain ruokaa piti päiväksi ehtiä ostaa. Perillä Puodilla neljä minuuttia vaille kymmenen, ja pihalla huomaan, ettei mulla ole puhelinta. Se jäi sinne S-marketin ostoskoriin. No iskä ja Aamu lähtivät etsimään, muttei puhelinta löytynyt. Aamun puhelimella soitin mun tekniikkatukipalveluun (Tapio), ja avustuksella löytyi Find my iPhone palvelu, mikä ilmoitti, että siellä se on mun puhelin sokkarissa. Iskä ja Aamu lähtivät uudestaan etsimään, ja seurasin Puodilla koneella, kun puhelimeni lähti Ylistäkatua pitkin tänne Mäyhälänkadun suuntaan. Helpotus ja huojennus!
Ja nyt Aamu just lähti Infoon ostamaan mulle laminointikalvoja.
Ja tekniikkatukipalvelu sai myös pikaraportin auton kolinasta. Auto kolisee.
Ja iskä muistutuksen, että käyttävät Lyylin pihalla päivän aikana.
Aina
välillä sitä havahtuu siihen, miten ihana mun perhe on. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti